Yrittäjänäkökulmaa kaupungin päätöksentekoon!
Kokoomus

Heidi Ekholm-Talas

Helsinkiläinen äiti, yrittäjä, vaikuttaja ja kunnallispoliitikko

39

Vetoomus tanssin aseman parantamiseksi 29.01.2010, 08:28

Tanssi on jo pitkään ollut eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin taiteen perusopetuksen lajeihin Helsingissä. Helsinki on maamme tanssitoiminnan keskus. Kaupungista löytyvät maamme vanhimmat, suurimmat ja arvostetuimmat alan oppilaitokset. Suomessa tanssi on toiseksi suosituin taiteen perusopetuksen taiteenaloista. Sen oppilasmäärät ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. Tästä huolimatta kaupunkimme ei tue tätä terveyttä edistävää taiteen perusopetusta, toisin kuin naapurikunnat. Kuntien tuen lisäksi nämä napurikuntien koulut ovat päässeet myös valtion tuen piiriin. Tästä jokainen voi päätellä, kuinka epätasa-arvoinen tilanne pääkaupunkiseudulla on. Tästä kärsivät sekä helsinkiläiset tanssikoulut, että heidän oppilaansa korkeampien lipun hintojen muodossa.

Vuosikaudet tilanteesta on puhuttu, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Uskon nykyisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yli puoluerajojen näkevän asian toisin. Haluammehan turvata kotikaupungissamme laadukkaan ja terveyttä edistävän toiminnan jatkumisen? Jos emme tee mitään helsinkiläiset tanssikoulut joutuvat syvempään ahdinkoon ja se tietää toiminnan sopeutamista ja pahimmassa tapauksessa lopettamista. Tilanne on sietämätön ja korjattava pikaisesti.

Tanssikeskus Footlightin Taina Schorin-Keltto on vuosien ajan tehnyt työtä tämän epäkohdan korjaamiseksi ja tanssikoulujen rehtorit ovat lähestyneet meitä päättäjiä nyt yhteisessä rintamassa. Nyt meillä on mahdollisuus osoittaa, että arvostamme tätä arvokasta työtä ja liikuntamuotoa, joka edistää hyvinvointia vauvasta vaariin.    

Ohessa tanssikoulujen vetoomus päättäjille:

Vetoomus tanssin aseman parantamiseksi taiteen perusopetuksen oppiaineiden joukossa sekä harrastusmuotona Helsingissä
 
Helsinki on maamme tanssitoiminnan keskus. Kaupungista löytyvät maamme vanhimmat, suurimmat ja arvostetuimmat alan oppilaitokset. Näiden oppilaitosten koulutuksen laatua on pitkään mitattu kotimaisissa sekä kansainvälisissä katselmuksissa ja todettu se palkintosijojen arvoiseksi. Kuitenkaan kaupunki ei arvosta tanssiopistojemme toimintaa tai ei ainakaan osoita tuota arvostusta taloudellisen tuen muodossa.
 
Kaupungissa toimii useita oppilaitoksia, joiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on yli 11 000 taiteen perusopetuksen piirissä tanssia opiskelevaa helsinkiläistä lasta ja nuorta. Opistot ja koulut kamppailevat jatkuvien taloudellisten ongelmien parissa, eivätkä tilannetta helpota pääkaupunkiseudun kalliit tilavuokrat ja maan korkein palkkataso.
 
Lisäväriä tähän tilanteeseen tuo se, että Helsingin ympäristön kunnat tukevat mittavasti tanssinopetusta. Ympäristökuntien (Espoo, Vantaa, Nurmijärvi, Kerava)  oppilaitokset ovat lisäksi myös päässeet valtion tuen piiriin. Ollaan siis erittäin epätasa-arvoisessa tilanteessa verrattaessa eri kuntien tanssioppilaitosten toimintaedellytyksiä. Mikäli kunta ei tue, ei ole mahdollista saada valtiotakaan tukemaan. Yksinkertaista ja selkeää.
 
Suomessa tanssi on toiseksi suosituin taiteen perusopetuksen taiteenaloista. Sen oppilasmäärät ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. Helsingin Kulttuurikeskuksen teettämä ja  Reetta Sariolan laatima raportti tanssin taiteen perusopetuksesta Helsingissä 2008 – 2009 kertoo kuitenkin korutonta kieltään. Sen mukaan yksikään tanssioppilaitos ei saa kaupungin tukea. Siitäkään huolimatta, että kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asettama jaosto totesi jo vuonna 2008, ettei taideoppilaitosten avustuskohtelu ole yhdenvertainen ja että muiden taidelajien avustukset tulee nostaa vähitellen musiikki- ja kuvataidelaitosten tuen veroiseksi.
 
Halutaanko Helsingissä säilyttää tanssioppilaitoksia? Saako ”stadissa” tanssia vai pitääkö täällä keskittyä skeittaamaan ja pelaamaan lätkää? Urheilu ja erityisesti poikien urheilumuodot löytävät usein poliittista ymmärrystä ja sitä kautta tien tukien piiriin, mutta olisiko jo aika pehmeämpien arvojen ja ilmaisevien lajien?
 
Vuoden 2010 budjettiin emme voi enää vaikuttaa ja se voi olla kohtalokasta useammallekin tanssikoululle, mutta oikaistaan tämä huutava vääryys edes vuoden 2011 budjetissa.
 
Helsingissä 26.1.2010
 
Leila Sillantaka                        
Rehtori, Helsingin Tanssiopisto                        
 
Taina Schorin-Keltto                           
Rehtori, Tanssikeskus Footlight                                    
 
Amica Backman                                  
Rehtori,  BalettiStudio Amica                             
                                               
Piija Pessi-Rinta
Toiminnanjohtaja, Suomen Tanssioppilaitosten liitto

Hannele Niiranen
Rehtori, Suomen balettioppilaitos

Vivianne Budsko-Lommi
Rehtori, Tamara Rasmussen opisto

Kaija Kontunen
Rehtori, Puheenjohtaja, Tanssiopisto Sonja Tammela, STOPP 

Palaa